Maalasin sisäpuolen mustalla slipillä. En uskaltanut alkaa kaiverrella kuvioita pintaan, joten päädyin kastelemaan pitsejä slippiin ja kokeilemaan millainen painojälki niistä jää.
Toimii!
Kahva näyttää kuvissa valtavalta. Kun katson kuppia ilman kameraa, on kahva aivan sopivan näköinen. Kamera siis haluaa pilata mun työt?
Tässä on vielä se riski, että uunissa muki venyy muodottomaksi. Kahva ei nimittäin ole valusavesta tehty vaan muotoiltu kivitavarasta ja kiinnitetty kuppiin valusavella. Jos muovailtava savi ja valusavi päättävät olla tekemättä yhteistyötä polton aikana, saattaa koko kuppi hajota tai ainakin vääntyä pahasti.
Sitä lopputulosta sitten jännitänkin. Jätin työn nimittäin nyt odottamaan raakapolttoa. Jos se menee pilalle, sitten teen kahvankin valamalla. (Ei kyllä huvittais nyt hetkeen väsätä uutta kipsimuottia) Jos kuppi onnistuu, se pääsee mulle töihin kahvikupiksi. :) Se on lupaus. :)
Tämänpäiväinen valukin onnistui, eikä revennyt niinkuin viime viikolla. :)
Millään en olisi taas malttanut kotiin lähteä. Vaikka onhan täälläkin onneksi tekemistä. Jos hyvin käy, saan NeulontaVimmaisten sukkaprojekti-sukkani tänään valmiiksi vihdoin. Ja sitten voisin ottaa puikoille jotain muuta.
Ainiin! Nyt on tämän naisen opiskelut ohi! Sain eilen kuulla, että tutkinto on mennyt läpi ja todistusta saan odotella postilaatikkoon lähipäivinä. Minusta tuli taloushallinnon merkonomi. :) Tämä on mun ensimmäinen tutkintoni (saattaa olla, ettei se jää viimeiseksi...) ja olen niiiiiiin ylpeä itsestäni, että sain sen hoidettua loppuun. Minä olen tehnyt elämässä kyllä kaiken niin väärinpäin, ettei enempää voisi väärinpäin tehdä. Mutta käy se näinkin. Vaikeimman kautta. :D
Moikka ja kiitokset blogissani vierailusta ;> Mukava kuulla että tykästyit, samoin minä tähän blogilöydökseen. Unohdin kiireessä kommentoida sinulle, vaikka useimmiten minulla on tapana sanoa sana tai pari löytämistäni blogeista.
VastaaPoistaSinulla on monin osin poikkeuksellinen ja harvinaislaatuisen monisävyinen blogi. Yllätyin selatessani postauksia taaksepäin, ja huomatessani että täältähän löytyy ihan kaikenlaista asiaa aiheesta seuraavaan ja kuitenkin aiheet nivoutuvat kivasti yhteen olematta silkkaa kaaosta :> Käsitöistä etenkin savityöt kiehtovat suuresti, enpä ole kuin vähän dreijaillut itse yläasteaikoinani. Runosi ovat puhuttelevia ja saavat näkemään asiat toisesta, yllättävästäkin perspektiivistä. Selaan lisää voidakseni raportoida enemmän. :>
Mutta summarummarum: Omintakeinen ja runollisen kaunis blogi!
Kiitos! Ihan nousi mielihyvästä niskavillat pystyyn. :) Olen sitä monesti miettinyt, että onko tämä blogini liian sekametelisoppaa... Mulla on niin paljon asiaa ja tämä on mun oma kääntöpiiri, johon tulen kaatamaan hälisevän pääni aina kun sille tulee tarvetta. :) On ihanaa, että ihmiset lukevat mun juttujani, vaikka lähinnä itselleni tätä aloinkin kirjoittamaan. :)
PoistaMinäkin palaan lueskelemaan sinun blogiasi vähän paremmalla ajalla. :)
toivottavasti muki säilyy ehjänä, tuollaisestahan kahvikin maistuisi paremmalta :D
VastaaPoistaja onneksi olkoon tutkinnostasi!
yhdyn kyllä yllä olevaan kommenttiin täysin :D lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna!!!
Onnea tutkinnosta. Onpa kivan näköinen kuppi,toivottavasti säilyy ehyenä poltossa.
VastaaPoistaOnnittelut tutkinnosta - meillähän on näköjään muutakin yhteistä kuin käsityöt, olen nimittäin itsekin aikoinani lukenut merkonomiksi työn ohessa ja sen jälkeen vielä tradenomiksi...olin nimittäin vähän "myöhäisherännäinen" opiskelujen suhteen...eli nurinkurin piti nämäkin asiat tehdä ;o)
VastaaPoistaTerkuin salainen neuleystäväsi
p.s. tuo kuppi on IHANA - toivottavasti pysyy ehjänä!
Maria: Kiva kun päädyit vastavierailulle ja tulit jäädäksesi :> Tosiaan, kuten sanoitkin; sinulla on täällä paljon asiaa. Mutta mielestäni kerrot ajatuksistasi, harrastuksistasi ja ideoistasi niin ominaiseen tyyliin, että jotenkin ei ole väliä minkä aiheen nostat esille(kädentyöt, reseptit, oma arki.. jne), aina se kuulostaa sinulta ja tuntuu olevan osa kokonaisuutta. Homma pysyy hanskassa, toisin sanoen :) Vitsit, mun sormia on jo pitkään syyhyttänyt savityöt. Se oli kuin meditointia, istua, pyörittää dreijaa oikealla jalalla ja antaa käsien lipua pitkin saven kosteaa pintaa. Vitsit, mä ostan dreijan ;)
VastaaPoistaKiitos kovasti kaikille. :)
VastaaPoistaSNY, minä mietin kanssa, lähtisinkö vielä lukemaan tradenomiksi. Miehen mielipide oli, että odotetaan nyt hetki, että lapset kasvais vähäsen. Ja oikeassahan tuo on. Aikamoinen rumba oli jo pelkkä perustutkinto. Tradenomin koulutus vaatii vielä enemmän. Mutta sitten taas toisaalta, jos nyt alan laiskottelemaan, tuleeko sitä koskaan tehtyä?
Maama: Dreija on myös mun hankintalistalla. Samoin uuni ja oikeestaan ihan kokonainen pikkupaja. :) Keramiikka on vienyt mun ihan täysin mukaansa, tulisin varmaan hulluksi, jos en saisi tehdä sitä enää. :)
Itselläni oli sama tilanne, kun opiskelin, lapset oli pieniä ja olin sitä mieltä, kun sain merkonomin paperit, etten IKINÄ aloita enää opiskelua. Mutta kuinkas kävikään, kului varmaankin puolivuotta, kun huomasin hakevani tradenomin opintoihin. Se kyllä kieltämättä oli aika rankkaa, vielä kun omaa luonteen, jotta pitää tehdä kaikki mahdollisimman viimeisen päälle. Mutta kannatti näin jälkikäteen ajatellen, kun ajattelee työtä, jota teen tällä hetkellä, mutta kieltämättä kyllä kaduttaa se, että lapset ehti opiskelun lomassa kasvaa turhan nopeasti isoiksi aivan huomaamatta...Tsemppiä mietintään - kannattaa kuitenkin huilailla hetki ;o) Ensi tiistaina lähetän sinulle ensimmäisen pakettini...Mukavaa alkavaa viikkoa! T. SNY
VastaaPoistaSeuraahan postiasi ;o). Pakkasterveisin SNY
VastaaPoistaApua! Nyt jo! Mua jännittää! :D
VastaaPoista